CSR politikki

Akisussaaffimmik tiguseqataavugut

Hotel Arcticimi peqataanissarput inuiaqatigiinnullu avatangiisitsinnullu iluaqutaasussamik naammassisaqarnissarput apeqqutaalluinnarput. Sulisut peqataasut, illoqarfik ingerlarsortoq avatangiisillu peqqissut inisimasutsinnut misigisaqartitsilluarnissatsinnut aqqutissatuaapput.

Avatangiisit eqqiluitsut
Teknologit nutaat sulisullu ilinniartinneqarneri aqqutigalugit ukiumiit ukiumut Hotel Arcticip avatangiisinut mingutsitsinera millisartuarsimavarput. 1. september 2013 killigalugu akunnittarfik 100 procentimik CO2-neutralinngussaaq, 2014-imilu mingutsitsinnginnissamut suli suliaq ataaseq aallartissavarput.

Sumiiffimmik aallaaveqarneq
Hotel Arctic Ilulissani suliffiuvoq pingaaruteqartoq. Ukioq kaajallallugu sulisut 60-iusarput, piffissami ulapiffimmi 70-it missaanniittarlutik.

Inuusuttut ilinniartorisagut arfineq-pingasuniit aqqaneq-marluk tungaannut amerlassuseqartarput, tassaallutillu igasunngorniat, saqisunngorniat, saaffiginnittarfimmi takornarialerinermilu sulisut allaffimmiunngorniallu.

Nunatta pissarititai
Hotel Arcticip iggaviani nunatta pissarititaanik saassaalliutissanik nutaanik nassaarsiortuartarpugut: Umimmak, tuttu, qaleralik, ukaleq, aqisseq, qeeraq, raajat, uillut, eqqusat, suluppaakkat il.il. kiisalu naasut akuutissat, orsuaasat qeqqussallu. Ukiut arlaqanngitsut matuma siornatigut Nunat Avannarliit nerisassiornermut nersornaasiuttagaa akimanerpaaq pivarput.

Avatangiisinik mingutsitsinnginneq annertunerpaamik misigisitsisoq

Avatangiisinik mianerinninneq Hotel Arcticimi tunngavitta annersaraat. Pinngortitap nukiinik sakkortuunik avatangiiseqarpugut – nunarsuarmilu isigisassat tupinnarnersaasa ilaannik isikkiveqarluta. Tamanna uagutsinnut piumasaqaatitaqarpoq.

The Green Key – matuersaat qorsuk
Ukiut ingerlanerini Hotel Arcticip issittumi avatanngiisip mianernartup annikinnerpaamik sunnernissaa angujartuaarpaa. 2000-milu avatangiisinik mianerinninnermut nersornaat ”The Green Key” pissarsiareerparput. Taamanerniillu teknologip ilinniartitaanerullu avatangiisinut sunniinikinnerpaat atornissaannik siunertaqarluta aningaasaliisalerpugut. Hotelip iluani tamakkiisumik nukinnik, tassa elektricitetimik, imermik kiassarnermillu, atuinikinnerpaanissaq siunertaralugu atortut malussajasut qullernik qamitsisartut kiassaatillu kissarnerinik nalimmassaasartut atugaraagut.

Iglot tallimat pigisatta ilaat ataaseq seqernup nukia kisiat atorlugu kiassarneqarlunilu kallerup innilersorneqarpoq. Ukiuni tulliuttuni sinneri sisamt aamma taamatut 100 procentimik nukinnik piujuartunik atuilissapput.

CO2-mik anianititsinikinnerulerneq
Hotellimi sulisut ukiumut marloriarlutik avatangiisunut tunngasunik ulloqartinneqartarput. Tassani neriniartarfimmi, saaffiginnittarfimmi eqqiaanermilu ulluinnarni suleriutsinut paasinninneq eqqartortarpavut, ataatsimoorlutalu avatangiisinut pitsaanerpaamik iliuusissaasinnaanut piumasaqaatit paasiniartarlutigit.

2012-ip ingerlanerani hotelimi CO2-mik aniatitsinerput 100 tonsit missaannik annikillisissimavarput, 1. september 2013-ilu killigalugu Hotel Arctic 100 procentimik CO2-neutralinngussaaq: Innaallagiaq kisiat eqqarsaatiginagu aammali imeq kissartoq eqqarsaatigalugu  kiassarneq imerlu erngup nukinganik aallaaveqartumik isumagineqalissammata.

2014-imi nukimmik sipaarfiusussaq alla aallartissavarput: Hotelip ilaata Puisup qaliaatigut seqernup nukinganik atuissutit 230 kvadratmeterisut angitigisut ikkussussavagut. Tassannga nukik pisinnaasarput ukiumut 40.000 kilowattimiussaaq, aningaasaliissutillu ukiut arfinillit ingerlaneranni imminnut akilissapput.

Ukiut kingulliit ingerlanerini Hotel Namminersorlutik Oqartussat 2012-mi Hotel Arctic Avatangiisinut Pinngortitamullu nersornaammik tunivaa.
Atuagassiap Sermitsiap ima allaaseraa.

Suleriutsit iliuusillu nutaat
2012-mi decembarimi Ilulissat eqqaanni erngup nukianik nukissiorfik nutaaq atulerpoq, illoqarfiup innaallagissamik atuineranik tamakkiisumik isumaginnittoq. Nukissiorfittaaq annertuumik siuariarfiuvoq, CO2-millu aniatsitsinermik nungutitsingajalluni. Hotel Arcticimilu suli teknikkikkut atortutigut nutaaliornissamut isumassarsiornissamut periarfissiivoq, taamaasillunimi nunarsuatta artorsartinneqarnera suli annikinnerulissaaq.

Nunatsinneersunik atorluaaneq

Inuusuttunik ilinniartitsineq
Hotel Arctic-imi pingaartipparput inuusuttut hotelini ilinniartuunissaannut sapinngisamik amerlanerpaanik periarfissiinissaq, soorlu igasutut, saqisutut saaffiginnittarfimmiluunniit sulisutut. Ukiut arlallit ingerlanerini Ilulissaneersut inuusuttut pikkorissut amerlasuut ilinniartuutigisartakkagut naammassipput. Ilinniarnerminnullu atatillugu atuagarsorfinni nersornaatisisartut arlaqarput.

2012-imi 2013-milu ukiuunerani inuusuttut arfinillit igasutut, saqisutut saaffiginnittarfimmiutullu qallunaat nunaanni naammassinerini pilluaqqussavagut. Inuusuttut allat 12-it maannakkut Hotel Arcticimi ilinniartuupput.

Ilinniagaqarnerit nalinginnaasumik ukiunik pingasunik sisamanilluunniit sivisussuseqartut hotelimi sungiusarnermik aammalu Kujataani Narsami aamma Danmarkimi Aalborg-imi atugarsornermik imaqartarput. Aamma inuusuttunut allaffissornermik ilinniagalinnut qaammatini pingasuni suliffimmi sungiusarfiusarpugut.

Suliffiit iluliarmiut atorfii 60-it
Ukioq kaajallallugu Hotel Arctic 60-it missaannik sulisoqartarpoq. Ulapaarfiunerpaamilu 70-it angusarpaat. Hotelilumi – takornariaqarnermik sullissutulli allatut – illoqarfimmi suliffeqarfiit pingaaruteqarluartut ilagaat.

Kalaallit Nunaanni sulisartut kattuffiata – SIK-p – Hotel Arctic-ip pisortaa Erik Bjerregaard-2013-mi pisortanut nersornaammik tunivaa ima oqaasertalerlugu, ”nunaqavissut ilinniagaqarlutillu pikkorissarnissaannut kajumissaartuarpatit, tamannalu pineqartunuinnaanngitsoq Kalaallit Nunaatalu  tamakkiisumik ineriartortuarnissaanut iluaqutaavoq”.

Innuttaaqataasut
Ilulissani Hotel Arctic allat peqatigalugit pimoorussilluni meeqqat atuarfianni atuartut angajulliit Foreningen Grønlandske Børn suleqatigalugu suliniuteqartarpoq. Siunertaalluni atuartut suliffeqalernissaannut ilinniaqqinniissaannulluunniit oqilisaaqataanissaq. Suliniut taaguuteqarpoq ”Sapiik”, tassa aallartitsinissamut sapiissuseqalernissaq. Ukiullu ingerlanerani atuartut arlalissuit sap.ak. marlussuit suliffinnik misiliisut uagutsiniittarput.

Ukiut tamaasa juullip nalaani illoqarfimmi utoqqaat illuani najugallit juullerpalaarnissamut aliikkusersuinermullu Hotel Arcticimit qaaqquneqartarput.

Nunatta pissarititai

Aasakkut Hotel Arcticimi ullut tamaasa nunatta pissarititaanik kusanarnerpaamik sassaalliuteqartoqartarpoq. Sapinngisamik nunap tunniussinnaasai aallaaviginiartarpagut suullu tamaasa nammineq sananiartarlutigit. Umimmaat, tuttut, qaleralllit, ukallit, aqissit, qeeqqat, raajat, uillut, eqqusat, suluppaakkat allarpassuillu atortarpagut. Naasut akuutissat nammineq qaqqami aasarpagut: Seernaasat, quperluusap naanii, seernat, ulannerusat, islandimiut guldkarsiat, qaqortuaraq, sisamaliaq (knudefirling) allarpassuillu.

Qallunaatsiaat naatitsiviinit
Aasaanerani Nuup kangerluani Ameralimmi qallunaatsiaat naatitsivigisimasaanni naatitat atortarpagut – ilaatigut uanitsut, kuuloruujut, grønkålit, naatsiiat, broccolit ruuallu. Naatitsiviusartoq qallunaatsiaat Vesterbygdenimik taasarsimavaat. Aammattaaq nunap sinneranit atugassatsinnik pisarpugut, assersuutigalugu ukioq manna Kujataani Upernaviarsummiit jordbærinik peqqissinnaassalluta neriuppugut.

Peqarfiullu avataatigut iggavitsinni sapinngisamik nunatta pissarititaanik atuilluarniartarpugut: Ukiukkut nammineq qullukkiortarpugut atugassatsinnik. 2011-miilli umimmaap neqaanik ukiumi panertitsineq misiligarsimavarput – tassa Serranoskinketulli pitsaatigisumik skinkeliornissaq anguniagaraarput. Nillataartitsivigut kuanninik ruuanillu simeersianik ulikkaarput, qerititsivigullu paarnanik, kigutaarnanik, qajaasanik tupaarnanillu imaqarput. Panertuusivitsinniipput qaqqani katersagut – kuannit pilutaat paarnaqutillu allarpassuillu. Qeqqussat Diskobugtimeersut salatinut atortarpagut, tassa akuutissatut sequtserlugit, emulsioninut, suppanut allanullu atugassat.

Qalerallit pujuukkat ulluinnarni ullaakkorsiornermi sassaalliutigisartakkavut tarajorterlugit nammineq pujoorivitsinni pujoortarpagut. Ullaakkorsiutinuttaaq igutsaap sukkua kujataaneersoq ilaasarpoq.

Nersornaatit igasullu igallaqqinneqqusaanneri
Ukiuni kingulliunerusuni Hotel Arctic nunatta pissarititaanik atuilluni iggarinnermigut arlalinnik nersornaatisisarsimavoq. Siornaakkunni nersornaat piumaneqartaqisoq Ny Nordisk Madpris, nunani avannarlerni tamani neriniartarfimmut, suliffeqarfimmut inummulluunniit tunniunneqartartoq pissarsiarivarput. 2013-milu Brugsenip nunatta pissarititaanik atuilluartumut nersornaat tunniuttagaa pissarsiarivarput.

Iggavimmi pisortarput, Jeppe Ejvind Nielsen, kisiartaalluni kalaallit iggarinneqqusaanneranni pingasoriarluni ajugaasimavoq – tassa 2006-mi, 2007-mi aamma 2008-mi. Ukiunilu tulliuttuni marlunni, 2009-mi 2010-milu igasoq Inunnguaq Hegelund, Hotel Arcticimi atorfeqartoq ajugaavoq.

Uani nunatta pissarititaanik atuilluta iggavitsinni suli ineriartortitsiuarnerput pillugu atuarsinnaavutit.

Hotel Arcticimi ilinniagaqartitsineq

Hotel Arcticimi igasut, saqisut, saaffiginnittarfimmi sulisut, allaffimmiut kiisalu saaffiginnittarfimmi aamma takornarialerinermi sulisut ilinniagaqartittarpagut. Tamakkua saniatigut inuusuttunut serviceøkonominngorniartunut suliffimmik misiliisussanut qaammatini pingasuni misiliisuunissaq neqeroorutigisarparput. Hotelimi ilinniartut arfineq-pingasut 12-llu akornanniittarput.

Ilinniakkanut tigutikkusukkuit Narsami Inuussutissalerinermut ilinniarfimmut Inuilimut qinnuteqassaatit. Aatsaallu Inuilimit akueritereeruit Hotel Arcticimi misiliisussatut qinnuteqarsinnaavutit.

Igasoq
Ilinniagaq ukiunik sisamanik qaammatinillu sisamanik sivisussuseqarpoq, misiliinermillu tallimariarlunilu atuarfimmiinnermik imaqarluni. Atuarfimmiinnerit pingasut siulliit Inuilimiittarput kingulliillu marluk Aalborgimi Food Collegemiittarlutik.

Ilinniakkamut piumasaqaatit imarisaalu pillugit Inuilip nittartagaani annertunerusumik paasisaqarit.

Saqisoq
Ilinniagaq ukiunik pingasunik qaammatinillu sisamanik sivisussuseqarpoq. Ilinniagaq misiliinernik sisamariarlunilu sapaatip akunnerinik qulinik sivisussuseqartunik atuarfimmiinnernik imaqarpoq, siulliit marluk Inuilimi kingulliillu marluk Aalborgimi Food Collegemi.

Ilinniakkamut piumasaqaatit imarisaalu pillugit Inuilip nittartagaani annertunerusumik paasisaqarit.

Saaffiginnittarfimmioq
Ilinniagaq ukiunik marlunnik qaammatinillu sisamanik sivisussuseqarpoq. Ilinniagaq misiliinernik atuarfimmiinnernillu imaqarpoq , siulliit marluk Inuilimi kingulliillu pingasut  sapaatip akunnerinik qulinik sivisussuseqartut Aalborgimi Food Collegemi.

Ilinniakkamut piumasaqaatit imarisaalu pillugit Inuilip nittartagaani annertunerusumik paasisaqarit.

Saaffiginnittarfimmioq takornarialerisorlu
Ilinniagaq ukiunik marlunnik qaammatinillu arfinilinnik sivisussuseqarpoq. Ilinniagaq misiliinernik atuarfimmiinnernillu imaqarpoq Inuilimi Qaqortumilu Niuernermik Ilinniarfimmi pisarluni.

Ilinniakkamut piumasaqaatit imarisaalu pillugit Inuilip nittartagaani annertunerusumik paasisaqarit.

Allaffimmioq
Ilinniagaq ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq, misiliinernik Nuummilu imaluunniit Qaqortumi Niuernermut Ilinniarfinni atuarfimmiinnernik imaqarluni. Hotel Arcticimi ataatsimik ilinniartitsisinnaavugut, taamaattumillu ukiut sisamakkaarlugit ataatsimik ilinniartoqalertarpugut.

Ilinniakkamut piumasaqaatit imarisaalu pillugit Nuummi Niuernermik Ilinniarfiup  nittartagaani annertunerusumik paasisaqarit:
TNI Tunngaviusoq (Basis)
TNI 18