Igaffik

Nunarsuarmi iggavik tupinnarnerpaaq

Danskit nerisassiornermut viinninullu atuagassiaat Gastro februarimi 2013-mi Ilulissat pillugu allaaserisaqarpoq qulequtalimmik “Verdens vildeste køkken” (Nunarsuarmi iggavik tupinnarnerpaaq). Tassani naliliisartoq nuannarinneqisoq Hotel Arcticip Neriniartarfianik Ulo-mik iluliarsuarnik isikkivigilluartumik ima allaaserinnippoq.

Pinngortitap ilusilersugaanik annerpaanik isikkiveqarluni
“Neriniartarfik nunat avannarliit ilusilersugaannik pisatsersugaalluni nuannerluinnarpoq tassaagunarlunilu nunarsuarmi tupinnarnerpaamik isikkeqartoq.

Unnuk manna immikkuullarissunik qaqqaniit kangerlunniillu pisunikt nerisassiortoqarsimavoq: Raajanik consommeliaq tupaarnalik, qaleralimmik tatariliaq, agurkit iipilillu uutat blomkålimik pureliamik illullit, umimmak immineq qajuani qalataq spaniamiut paprikaataannik pujuukkamik akullugu, kålrabi, umimmak suaasaaqqanik umimmaap uummataanik, seernanik persillenillu akullugu qalatanik illulerlugu, peeri rødviinnimut qalataq marchmallowinillu isugutaarsakkanik qalligaq, qajaasat, mazarin, citroncrémebrulée, issortitaq, igutsaap sukkua kiisalu siku vaniljemik akulik.”

Neriniartarfiup pisortaa Jeppe Ejvind Nielsen Gastromi allaatigisami nunatta pissarititaanik suliaqartarnerminik nuannarinneqaluni oqarpoq: “Mamaat sukujuitsuupput. Arlaannaalluunniit naatitaanngilaq. Tamarmik pinngortitami nassaassaapput. Tassa imaappoq tamakkiisumik økologiskiullutik.”

Nutaaliorneq ineriartortitsinerlu
Iggaviup nunatta pissarititaanik atueriaasianik assersuuteqareernermi Gastro ima inerniliivoq:

“Neriniartarfik gourmet-usoq qaasuitsullu killeqarfianiit 250 km-erinik avannarpasinnerusumiittoq qaffasilluinnartumik igariaaseqarpoq naak sumiiffimmi tassani neriartarfinnik pitsassuarnik allanik unammilligaqanngikkaluarluni. Nutaaliorneq ineriartortitsinerlu Jeppe Ejvind Nielsenip pissusaanut iganermilu ilisimassusianut ilaaginnarunarput”, naliliisartoq allappoq imalu naggasiilluni:

Iggavitta ineriartortinneqartuarnissaa uanni pingaaruteqarpoq taamaattumillu unittoorata misileraajuarpugut. Nerisassiat ilisimaneqartut (klassiskiusut) igasarpagut, taamaattorli igariaatsigut inerikkiartortittuarpagut akussallu nutaat misilerartuarlutigit. Assersuutigalugu maannakkorpiaq kalaallit akuutissaataasa kinguleqqiutini atorneqarnissaat misileraavigivarput”.

Iggaviup pisortaata Jeppe Ejvind Nielsenip filosofiia, angorusutai suleriaasialu pillugit uani atuarit.

Hotel Arcticimi kangerluup qaqqallu pissarititaannik ussiigit

Quppernermi matumani Hotel Arcticimi iggaviup ineriartortinneqarnera sukumiinerusumik allaaserissavarput. Sumiiffimmi pissarititat atorlugit nutaaliorneq alapernaassuserlu pingaarnerutissavagut – taamatullu igasut nutaat qaffasilluinnartunik piginnaasallit ilinniagaqartinneri. Allaatigisaq Brugsenip 2012-mi nunatta pissarititaanik atuilluartumut nersornaasiussassamut inassuteqarneraneersuuvoq:

Hotel Arcticimut apuunnermi saaffiginnittarfimmiit ulutut ilusilimmik puisillu amianik qallakkamik nerriviusalimmit, neriniartarfiuttaaq ilisarnaataanik,  tikilluaqquneqarneq siullertut maluginiagassaavoq. Hoteli qimerlooraanni kalaallit eqqumiitsuliaat iikkani nivingapput, saaffiginnittarfimmilumi sulisut taamatuttaaq kalaallisut oqaluttuupput. Restaurant Ulo-mi nerigaanni neqinut saviit neriartarfiup logoanik ilisarnaasikkat tuttullu nassuinik tigummivilikkat atorneqartarput…tamakkuali aallarniutaannaapput.

Iggavimmi nunatta pissarititaanik atuinissarput siunniussimavarput. Igasugut qaqqatta kangerluttalu tunniussinnaasaannik nunarsuarmioqatitsinnut tunisaqarnissaq siunertaralugu sassaalliutissanik nutaanik misileraajuarput. Tamanna 2007-mi iggavimmi pisortaq Jeppe Ejvind Nielseni iganermut atuakkiormat ”Grønland – til lands, til vands og i luften”-mik taaguutilimmik erserpoq, soorlu aamma Royal Greenlandip nittartagaani allattarnermigut takutikkaa, tassani nunatsinni igasutut unammillernartut naammattoortakkani allaaserisarmagit.

Kattuffiup Ny Nordisk Mad-ip Nordisk Ministerrådimit pilersinneqarsimasup 2009-mi Hotel Arctic nersornaaserpaa. Tassanilu ilaatigut unammillertaavoq Neriniartarfik Noma Københavnimiittoq marlunnillu Michellininik ulloriannassimasoq.

Nunani allani igasutut ambasadørit
Igasugut nunani tamalaani nerisassanut tunngatillugu pisoqartillugu peqataajuartarput. Matuma allannerani iggavimmi pisortap tullia Italiamiippoq slowfood messemilu peqataalluni. Kattuffiup Kalaallit Nunaanniittortaa aamma siulittaasuuffigivaa. Siorna iggaviup pisortaa Washingtonimi nunatsinnut tunngatillugu Den Danske Ambassademi receptionertitsinermi nerisassiortinneqarpoq. Taamatuttaaq pisortaq siorna decembarimi Naalakkersuisut Siulittaasuata Kuupik Kleistip Koreamut tikeraarneranut atatillugu nunatta pissarititaanik nittarsaatinneqarpoq.

Ukiuunerani sassaalliutitta affaasa missaat maani pissarsiaasarput. Aasaaneranilu majip qiteqqunneraniit septembarip tungaanut takornariarpassuit nunanit tamalaaneersut takkutileruttorfianni ullut tamaasa nunatta pissarititaanik kusanaqisumik sassaalliisarpugut. Sapinngisamik nunatta pissarititai atorniartarpagut, namminerlu suut tamaasa suliarisarlutigit. Soorlu qalerallit nammineq pujoorivitsinni pujuukkavut ullaakkut sassaalliutitsinniittuartarput. Aamma kujataaniit igutsaap sukkua Ole Guldagerip igutsaataanit pisoq sassaalliutigisarparput. Umimmaat tuttullu neqaat, qalerallit, ukallit, aqissit, qeeqqat, uillut, eqqusat, suluppaakkat allarpassuillu nerisassiarineqartarput.

Kalaallit Nunaata naasui akuutissatut allaniit salliutillugit – Hotel Arcticip ilisarnaatissaatut nutaatut
Aasaanerani nunat allat akuutissaataat atunngilluinnarsimavagut. Neriniartarfimmi nerisimasut tamarmik nalunngilaat nerisassat qorsuttaat sassaalliutit isikkuannut qanoq pingaaruteqartigisut. Silatitsinni atorsinnaasatsinnik peqarnera paasiniarusuummersimavarput. Taamaasilluta naasut akuutissatut ilisimanngikkaluakkavut paasilersimavagut, soorlu seernaasat, quperluusap naanii, seernat, ulannerusat, islandimiut guldkarsiat, qaqortuaraq, sisamaliaq (knudefirling) allarpassuillu. Taamatut tunaartaqarnerput ilisarnaatigilertorsimavarput. 2012-mi aasakkut inisimasugut soqutiginnittullu allat naasortaqataanissaminnut periarfissinneqarsimapput. Uagutsinni tamanna aningaasarsiutissatut isigineqanngilaq tassaaginnarlunilu inisimasutsinnut pinngortitap tunniussinnaasaanut tunngatillugu ilisimasaqalernissamut periarfissiineq. Maanna naasut atorneqarsinnaaneri sivitsortissimavagut, tassa illup iluani sumiiffimmi naasunik ukiuunerani atorsinnaasatsinnik naatitsisalersimagatta.

Nunatta orsuaasaa – igasugut ilinniartinneqarput
Orsuaasat nunatsinni tamani nassaassaasut atortaqaagut. 2012-mi aasakkut professor Eric Steen Hansen orsuaasanut ilisimatooq atuakkiorsimasorlu “Grønlandske lav” tikeraartipparput. Professorip igasugut naasortaqatigalugit orsuaasanut tunngasunik qanorlu atorneqarsinnaanerinut ilinniartippai.

Nunatsinni naatitat, jordbærit qeqqussallu
Aasaanerani Nuummiit Ameralimmi Steen Pedersenip sunngiffimmini naatitaanik timmisartukkut tikisitsisarpugut. Qallunaatsiaqarfiusimasoq naatitsivigisimasani uanitsunik, kuuloruujunik, grønkålinik, naatsiianik, broccolinik ruuanillu naatitsivisarpaa, taakkualu Hotel Arcticimi inisimasutta mamarsaatigisarpaat. Ukiormannalu Upernaviarsummiit jordbærinik pissarsisimavugut. Aammalu maannakkorpiaq aspargeskartoffilit nunatsinneersut ukiarpat atugassagut pigaagut.

Ukiukkut ukioq naallugu atugassatsinnik qullukkiortarpugut. 2011-miillu umimmaap neqaanik ukiumi panertulineq misiligarparput. Silaannarput panertoq atorluarniarlugu Serranoskinketulli pitsaatigisumik skinkeliornissarput siunertarivarput. Tamanna aningaasarsiutissatut soqutigineqarluarpoq, soorlu Arctic Greenfoodimit.

Nillataartitsivigut kuanninik ruuanillu simeersianik ulikkaarput. Qerititsivitsinniippullu paarnat, kigutaarnat, qajaasat tupaarnallu. Panertuusivitsinniipput naasut, kuannit pilutaat paarnaqutillu panertut allarpassuillu. Tamakkua tamaasa nammineerluta katersagut ukiuunerani pineqarsinnaanngitsut atortarpagut.

Qeqqussat avammut tunisassiatut atorluarneqarsinnaasutut tusagassiutitigut sammineqartarput. Hotel Arcticimi qeqqussat ukiuni arlaqalersuni atorsimavagut, taamaattumillu atugassatut piukkunnarnerat ilaliinnarsinnaavarput. Qeqqussat salatini, sequtsikkatut, emulsionini, suppani allarpassuarnilu atortarpagut.

Aalisakkat imaatalu ernga Diskobugtimeersut
Illoqarfitsinni piniartut arlallit qanimut suleqatigivagut. Aalisakkat piniakkallu annertunerpaartaat aalisartunit pissarsiarisarpagut. Aalisartummi tassaapput sumiiffimminni ilisimasaqarluartuusut. Taava uagut pitsaanerpaamik suliareqqinnerini ilisimasagut atortarpagut. Ilaatigullu igasugut ilinniartullu aalisakkanik atugassatsinnik namminneq aalisariartarput.

Nunatsinni nunarsuatsinni eqqiluinnerpaamik imaqarpugut pinngitsoorata iggavitsinni atorluagassatsinnik. Imeq imarmeersoq iffioraangatta naatitanillu uutsipallannermi atortarparput. Taamatuttaaq aalisakkanik uutsinermi imaanit imeq atortarparput. Taamatuttaaq siornali periuseq tamanna misilittarsimavarput, piaarillutalu sassaalliussassaq tarajukinaartarlutigu. Taamaasillutik inisimasugut qaleralinnik allanik akuneqanngitsunik ussiisissinnaasarpagut. Diskobugtimi imaq ilulissat aannerannit tarajukinnerummat tarajukinaarineq pingaaruteqartuuvoq.

Kalaallit pissarititaat qaqutigoortoq alla: Igasunngorniat piginnaaneqarluartut
Uagutsinnut inuusuttut nunatsinneersut sapinngisamik amerlanerpaat ilinniagaqartinnissaat pingaaruteqartuuvoq. Anguniagaraarput Kalaallit Nunaanni pinngortitap pissarititaanik atuilluarsinnaasunik qulakkeerinninnissaq.

Hotel Arcticimi 2012-miinnaq igasut marluk naammassipput, aappaalu bronzemedaljeamik pinnappoq. 2013-ip aallartinnerani suli igasunngorniat pingasut naammassissapput. Ukiullu naanerani iggavitsinni igasunngorniat tallimaapput. Pitsaanerpaamik ilinniartikkusullutigit neriniartarfiit iggaviinut allanut suliartortittarpagut. Taamaasillutik siorna ilinniartut marluk Københavnimi neriarniartarfimmi “Mielcke og Hurtigkarl”-imi qaammammi ataatsimi misiliipput, ilinniartorlu ataaseq Københavnimi neriniartarfimmi “Gammel Mønt”-imi qaammammi ataatsimi misiliissaaq.

Ilinniartut Aalborgimi Food Collagemiinneranni Lammefjordemi naasorissaasumut Søren Wiuffimut naatitanik paasisaqarnissaat siunertaralugu pulaartittarpagut. Wiuff ilaatigut Københavnimi neriniartarfimmut Nomamut pilersuisuuvoq.

Tamakkua tamaasa pitittarpagut nunatsinnut uterunik Hotel Arcticimi ineriartortitseqataanissaat anguniarlugu.

Naalisaaneq

Nunatta pissarititai atorpagut:
Imaani nunamilu uumasut naatitallu, imeq imaaneersoq akuutissallu.

Paasissutissiisarpugut:
Nunatta pissarititaanut tunngasunik blog-it, allaatigisat atuakkiallu allattarpagut. Katersinermut atuinermullu ilinniartitsilluta inisimasunik qaqqaliaqateqartarpugut. Nerisassat pitsaanerpaat pissarsiarinissaat anguniarlugu piniartut qanimut suleqatigisarpagut.

Ineriartortitsivugut:
Ukiut tamaasa pitsanngoriartortuarnissarput siunertaralugu suliuarpugut. Taamaasilluta sassaalliussassat nutaat ineriartortittuarpagut, nerisassallu nutaamik atorneqarsinnaanerinut nassaarsiortuarluta. Umimmaap neqaa ukiumi panertitaq orsuaasallu assersuutissaannaapput.

Siunissaq qulakkeerniarsaraarput:
Ilinniartuutigut naasunik akuutissanillu nammineq katersatsinnik atuisinnaanngorlugit ilinniartittarpagut taamaasillutalu taakkuninnga atuineq annertusarlutigu. Aalisakkat uumasullu atornissaannut ilinniartinnerisigut namminneq ineriartortitsisinnaanermut sapiissuseqarnissaat annertusartarparput.

Nunatsinni nunanilu tamalaani akuuvugut:
Ilinniartuutitta ilinniagaqartinnerisigut piniartullu naatitsisullu qanimut attaviginerisigut pitsaassutsip anguneqarnissaa anguniartuarparput. Igasunngorniallu ilinniartullu nunanut allanut aallartittarnerisigut nunatta pissarititaasa mamarluinnartut immikkuullarilluinnartullu ilisarisimaneqarnerulernissaannut peqataasarpugut.

Pisortaaneq Morten Nielsen